Mietteitä kauden jälkeen

Pari kuukautta sitten julkaistiin ensimmäinen kirjoitukseni jääkiekkoilijan arjesta urheiluakatemian jäsenenä. Nyt kun jääkiekkokausi on pelien osalta paketissa, on hyvä hieman katsoa taaksepäin ja miettiä mistä lähdimme liikkeelle ja mihin päädyimme. Olen Hanna-Riikka Turpeinen, edustan Jokipoikien naisten joukkuetta ja opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteen koulutusohjelmassa. 

Joukkueemme aloitti kautensa syyskuussa mestiksen karsintasarjassa ja sijoituimme omassa lohkossamme toiseksi. Näin selvitimme tiemme kuuden parhaan joukkoon ja karsinnasta eteenpäin. Tammikuussa alkoikin sitten varsinainen naisten mestis, jossa pääsimme tavoitteeseemme ja sijoituimme kolmanneksi. Tämän jälkeen pelasimme vielä mestiksen jatkosarjan, jossa sijoituimme jälleen toisiksi. Kausi oli pitkä, ja kilometrejä bussissa kertyi parhaimmillaan viikon sisään yli 2300, matkustimmehan pohjoiseen Rovaniemelle saakka sekä saman viikon aikana vielä Lapinlahdelle ja Tampereelle. Kyseiset pelireissut ovat kuitenkin omiaan joukkueen yhteishengen parantamisessa sekä joukkueen yhteen hitsautumisessa.

Aino, Julia, Maria ja Heta aamuoheisella jäähallin punttiksella. Painot kohdallaan.

Joukkueemme laitettiin kasaan vasta viime kevään ja kesän aikana, ja pelaajilla on hyvin erilaisia pelitaustoja. Toisilla on kokemusta niin maajoukkueesta kuin ulkomailtakin asti, ja toiset ovat puolestaan pelanneet Suomen sarjoissa. Myös joukkueen ikähaitari on suuri, nuorimmat pelaajamme ovat vielä yläasteella ja kokeneempi kaarti on jo päälle kolmenkymmenen. Joukkueemme monipuolisuus on rikkaus ja voidaan todeta, että kautemme oli erittäin onnistunut ja menimme eteenpäin niin yksilöinä kuin joukkueenakin. Tästä on hyvä jatkaa ensi kauteen.

Henkilökohtaisella tasolla kauteen mahtui paljon itsestä oppimista ja kasvua urheilijan elämään. Ennen tätä kautta pidin muutaman vuoden tauon aktiivipelaamisesta, joten työ kauden alussa niin fysiikan kuntoon saamisessa kuin pelituntuman ja -käsityksen takaisin herättelemisessä oli suhteellisen kova. Oli myös pakko oppia olemaan itselleen armollinen ja hyväksyä se fakta, ettei voinut salamannopeasti ollakaan täsmälleen samassa kunnossa kuin parhaina pelivuosina aikaisemmin. Alkuun päästyäni fysiikka alkoi kuitenkin kehittyä ja mitä enemmän treenejä ja pelejä kertyi, sitä paremmaksi myös oma peli muuttui. Paljon on vielä tekemistä, eikä kehitys jääkiekkoilijana ja urheilijana lopu koskaan. Nyt olen kuitenkin valtavan onnellinen siitä, että olen saanut motivaation kiekkoon ja treenaamiseen takaisin ja siitä, että nautin urheilemisesta.

Aamuisin pukukopissa on tilaa levittäytyä. Tässä on Milkan paikka.

Urheiluakatemian roolia omassa kehityksessä ei käy kiistäminen. Aamutreenien henkilökohtainen lajitaitovalmennus oli minulle omiaan hiomaan omaa peliäni paremmaksi kauden aikana sekä tuomaan jo hieman unholaan painuneita asioita lihasmuistista takaisin. Aamutreenit tuovat myös mukavaa rytmiä muuten melko vapaaseen yliopistoelämään. Kontaktiopetusta ei minun kasvatustieteen koulutusohjelmassani ole paljonkaan, joten treenit sopivat aikatauluuni hyvin ja toimivat hyvänä käynnistyksenä arkiaamuille. Nyt kauden päätyttyä otamme vähän happea ja pidämme parin viikon kevyemmän jakson, jotta kroppa saa levättyä. Sen jälkeen aloitamme taas treenaamisen täysillä ja keskittymisen uuteen kauteen ja uusiin tavoitteisiin niin joukkue- kuin yksilötasollakin.


Joukkueemme kuulumisia voit seurata facebook-sivultamme: https://www.facebook.com/jokiponaiset?fref=ts

sekä seuran kotisivuilta:
http://www.juniorijokipojat.fi/joukkueet/jokipojat-naiset

Keväisin terveisin,

Hanski #15

Kohti loppuhuipennusta!!

Nyt urheiluakatemian blogiin vuorostaan kirjoittelevat Puijo Wolleyn naisten edustusjoukkueen pelaajat keskitorjuja Kristiina Minkkinen ja hakkuri Tilda Oikari. Tällä hetkellä meidän kisakausi lähenee kohti loppuhuipennusta eli tulevana viikonloppuna pelaamme naisten ykkössarjan välierissä ja taistelemme pääsystä sarjan finaaliin. Vaikka pelit alkavatkin jo käydä vähiin, on tulevissa päivissä ja otteluissa enemmän tunnelatausta ja adrenaliinia kuin koskaan aikaisemmin tällä kaudella. Näiden pelien eteen olemme tässä joukkueen voimalla jaksaneet nöyränä painaa “duunia” koko kauden ajan - siis vetää palloreeniä joka arki-ilta Pohjantien kotihallissa, nostaa rautaa punttisalilla ja tehdä huoltavia harjoitteita peliviikonloppujen jälkeen. Arki on samaa kuin muillakin urheilijoilla - peliviikonloput on juhlaa!

Monia saattaa kiinnostaa, miten joukkueemme harjoittelee. Meistä kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat opiskelijoita, joten treenien rytmittäminen joukkueen arkeen on suhteellisen helppoa verrattuna siihen, jos moni olisi jo työelämässä. Tässä on esimerkki ihannetreeniviikosta kuluneen kauden ajalta:

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
aamu	lepo	Voimapuntti	akatemian pallotreeni	Keskivartalo treeni	akatemian pallotreeni	pallotreeni	ulkoilu
ilta	palauttavaa ja venyttelyä	pallotreeni	pallotreeni	pallotreeni	pallotreeni +pikavoimapuntti	peli	peli

Urheiluakatemian tarjoamat aamutreenit ovat oiva lisä joukkueen yhteisiin harjoitteisiin. Aamutreeneissä pystytään keskittymään enemmän yksilötaitoon ja kiinnittämään huomioita esimerkiksi erilaisiin tekniikkavirheisiin. Lisäksi se, että aamuisin valmentajana toimii joukkueemme oma valmentaja, helpottaa edellä mainittujen asioiden fiksaamisessa. Akatemia on tarjonnut myös hyvät harjoitusmahdollisuudet harjoitella Kuopio-hallilla, jossa muun muassa kuntopallon heittäminen ja fysiikkatreenit onnistuvat erittäin hyvin. Erittäin tapaturma-alttiin lajin harrastajina on myös mainittava, että fysioterapeutin ja liiketaitovalmentajan tarjoamasta avusta on ollut paljon hyötyä, kun joukkueella on milloin mitäkin vaivaa ollut. Akatemia pitää meistä urheilijoista huolta, kuten joukkueen taustalla toimiva seura.

Ennen kauden alkua asetimme joukkueena tavoitteeksi SM-liigaan nousun. Vaikka kevään puolella
ylemmässä jatkosarjassa joukkuettamme ovat vaivanneet useat loukkaantumiset ja sairastelut, on silti todettava, että olemme edelleen kiinni tavoitteessamme. Joukkueemme ei ole ykkössarjan kokenein tai fyysisin vaan keski-iältään ehkä kaikkein nuorin, mutta onneksi lentopallossa ottelut voitetaan peliälyllä, hyvällä tekniikalla ja tahdonvoimalla. Pelaajiemme vahva sitoutuminen joukkueeseen ja korkea motivaatio harjoitella kovaa ovat vaikuttaneet paljon siihen, mitkä numerot pelien loputtua ovat näkyneet kauden aikana tulostaululla.

Jos naisten lentopallo alkoi edes hieman kiinnostaa, niin tulevana lauantaina (7.3.) pelaamme välieräottelun Kuopiossa Pohjantien koululla klo.16:00 Tamperelaista Mestoa vastaan, joten tervetuloa katsomaan! Pelaajaesittelyjä ja tarinoita joukkueestamme kuluneen kauden ajalta voi muuten käydä lukemassa seuramme nettisivuilta sekä Facebookista :)
http://www.puijowolley.fi/naiset-edustus/
https://www.facebook.com/pages/Puijo-Wolley-naiset-edustus/1503520736549509

Keväisin terkuin
Tile #1 ja Krisse #8

p.s. Ja Instagramissakin meitä voi seurata!! #puwonaiset

Urheiluakatemia – arvokas keino yhdistää urheilu ja opiskelu

Olen Hanna-Riikka Turpeinen, 24 vuotta oleva urheilija ja opiskelija. Pelaan jääkiekkoa Jokipoikien naisten joukkueessa ja selvitimme tiemme Mestiskarsinnan kautta Mestikseen. Samalla opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa ensimmäistä vuotta. Olen aloittanut jääkiekon pelaamisen 7-vuotiaana kotikaupungissani Lieksassa ja sen ohjaamana olen kulkenut Ouluun, Tampereelle ja jopa rapakon taakse, ennen kuin palasin kotiseudulleni Pohjois-Karjalaan opintojen pariin.

Liityin tänä syksynä urheiluakatemiaan ja se on ollut minulle todella positiivinen kokemus. On hienoa, että akatemia tarjoaa mahdollisuuden yhdistää urheilu ja opiskelu monissa eri oppilaitoksissa ja eri oppiasteilla. Tavoitteellisen urheilun ja harjoittelun yhdistäminen opiskeluun on aina haasteellista, ja akatemia auttaa meitä tässä asiassa tarjoamalla mahdollisuuden ohjattuun aamuharjoitteluun ammattitaitoisten valmentajien johdolla, treeneistä saataviin opintopisteisiin ja kurssimerkintöihin sekä tarjoamalla erilaisia oheispalveluita, kuten pääsyn fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle nopeasti vamman sattuessa.

Me jääkiekkoilijat harjoittelemme aamutreeneissä LVI-Myller areenalla kolmena aamuna viikossa:

tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaisin teemme oheisharjoituksen ja keskiviikkoisin ja torstaisin olemme jäällä kahdeksasta yhdeksään. Naisten joukkueesta meitä kuuluu akatemiaan 6 pelaajaa. Oheisharjoituksissa teemme monipuolisia harjoituksia esimerkiksi kuntopalloilla tai punteilla hallin kuntosalilla. Olemme myös käyneet tekemässä palauttavan treenin uimahallissa rankan peliviikonlopun jälkeen. Jääharjoituksissa keskitymme henkilökohtaiseen taitoon, johon keskittyminen on ajan puutteen vuoksi todella vaikeaa joukkueen yhteisissä harjoituksissa. Teemme paljon luistelu- ja laukomisharjoituksia, ja koen kehittyneeni jo tämän syksyn aikana aamutreenien ansiosta paljon. Omissa kasvatustieteen opinnoissani on paljon itsenäistä opiskelua, mikä osaltaan auttaa suuresti omassa ajankäytön suunnittelussa ja mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun. Minun on myös mahdollista sisällyttää urheiluakatemiaopintoja tutkintooni 15 opintopisteen verran vapaavalintaisina opintoina.

Vaikka opiskelun ja urheilun yhdistäminen tuntuu joskus vaativalta, esimerkiksi ajankäytön suhteen, olemme mielestäni etuoikeutettuja voidessamme tehdä niin. Itse pidin lukion jälkeen välivuoden, jolloin työskentelin täysipäiväisesti sekä pelasin samalla jääkiekkoa sm-tasolla. Tuolloin päiväni saattoivat kestää aamukuudesta iltakymmeneen, joten aikaa levolle ja kodin hoidolle jäi aivan liian vähän. Tuon kiireisen vuoden jälkeen olen oppinut arvostamaan opiskeluaikaa sekä mahdollisuutta kokonaisvaltaiseen tavoitteelliseen harjoitteluun aivan eri lailla. Vaikka opintorahojen suuruuksista ja kiristyneistä opintojen etenemisvaatimuksista riittääkin aina kritisoitavaa, olemme kuitenkin hyvässä asemassa Suomessa myös näiden asioiden suhteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lukukausimaksut kohoavat kymmeniin tuhansiin dollareihin, ellei urheilu- tai akateemista stipendiä ole mahdollisuutta saada. Ja vaikka stipendin saisikin, se ei välttämättä kata läheskään kaikkia maksuja. Vaikka jokaisessa järjestelmässä on aina parannettavaa, olemme Suomessa etuoikeutettuja voidessamme opiskella ilman maksuja. Urheiluakatemia puolestaan osaltaan auttaa opiskelun ja urheilun yhdistämistä ja on hienoa olla osa sitä.

Opiskelu-, työ- ja harjoitusintoa sekä hyvää vuotta 2015!

Hanna-Riikka