Olen Hanna-Riikka Turpeinen, 24 vuotta oleva urheilija ja opiskelija. Pelaan jääkiekkoa Jokipoikien naisten joukkueessa ja selvitimme tiemme Mestiskarsinnan kautta Mestikseen. Samalla opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa ensimmäistä vuotta. Olen aloittanut jääkiekon pelaamisen 7-vuotiaana kotikaupungissani Lieksassa ja sen ohjaamana olen kulkenut Ouluun, Tampereelle ja jopa rapakon taakse, ennen kuin palasin kotiseudulleni Pohjois-Karjalaan opintojen pariin.
Liityin tänä syksynä urheiluakatemiaan ja se on ollut minulle todella positiivinen kokemus. On hienoa, että akatemia tarjoaa mahdollisuuden yhdistää urheilu ja opiskelu monissa eri oppilaitoksissa ja eri oppiasteilla. Tavoitteellisen urheilun ja harjoittelun yhdistäminen opiskeluun on aina haasteellista, ja akatemia auttaa meitä tässä asiassa tarjoamalla mahdollisuuden ohjattuun aamuharjoitteluun ammattitaitoisten valmentajien johdolla, treeneistä saataviin opintopisteisiin ja kurssimerkintöihin sekä tarjoamalla erilaisia oheispalveluita, kuten pääsyn fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle nopeasti vamman sattuessa.
Me jääkiekkoilijat harjoittelemme aamutreeneissä LVI-Myller areenalla kolmena aamuna viikossa:
tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaisin teemme oheisharjoituksen ja keskiviikkoisin ja torstaisin olemme jäällä kahdeksasta yhdeksään. Naisten joukkueesta meitä kuuluu akatemiaan 6 pelaajaa. Oheisharjoituksissa teemme monipuolisia harjoituksia esimerkiksi kuntopalloilla tai punteilla hallin kuntosalilla. Olemme myös käyneet tekemässä palauttavan treenin uimahallissa rankan peliviikonlopun jälkeen. Jääharjoituksissa keskitymme henkilökohtaiseen taitoon, johon keskittyminen on ajan puutteen vuoksi todella vaikeaa joukkueen yhteisissä harjoituksissa. Teemme paljon luistelu- ja laukomisharjoituksia, ja koen kehittyneeni jo tämän syksyn aikana aamutreenien ansiosta paljon. Omissa kasvatustieteen opinnoissani on paljon itsenäistä opiskelua, mikä osaltaan auttaa suuresti omassa ajankäytön suunnittelussa ja mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun. Minun on myös mahdollista sisällyttää urheiluakatemiaopintoja tutkintooni 15 opintopisteen verran vapaavalintaisina opintoina.
Vaikka opiskelun ja urheilun yhdistäminen tuntuu joskus vaativalta,
esimerkiksi ajankäytön suhteen, olemme mielestäni etuoikeutettuja
voidessamme tehdä niin. Itse pidin lukion jälkeen välivuoden, jolloin
työskentelin täysipäiväisesti sekä pelasin samalla jääkiekkoa
sm-tasolla. Tuolloin päiväni saattoivat kestää aamukuudesta
iltakymmeneen, joten aikaa levolle ja kodin hoidolle jäi aivan liian
vähän. Tuon kiireisen vuoden jälkeen olen oppinut arvostamaan
opiskeluaikaa sekä mahdollisuutta kokonaisvaltaiseen tavoitteelliseen
harjoitteluun aivan eri lailla. Vaikka opintorahojen suuruuksista ja
kiristyneistä opintojen etenemisvaatimuksista riittääkin aina
kritisoitavaa, olemme kuitenkin hyvässä asemassa Suomessa myös näiden
asioiden suhteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lukukausimaksut kohoavat
kymmeniin tuhansiin dollareihin, ellei urheilu- tai akateemista
stipendiä ole mahdollisuutta saada. Ja vaikka stipendin saisikin, se ei
välttämättä kata läheskään kaikkia maksuja. Vaikka jokaisessa
järjestelmässä on aina parannettavaa, olemme Suomessa etuoikeutettuja
voidessamme opiskella ilman maksuja. Urheiluakatemia puolestaan osaltaan
auttaa opiskelun ja urheilun yhdistämistä ja on hienoa olla osa sitä.
Opiskelu-, työ- ja harjoitusintoa sekä hyvää vuotta 2015!
Hanna-Riikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti